Kehityshanke vahvisti Avarnin projektitoimintaa

Avarn Securityn liiketoimintajohtaja Mika Peippo kertoo, että kehityshankkeen tavoitteena oli viedä Avarnin projektitoiminta seuraavalle tasolle ja rakentaa siitä selkeää kilpailuetua: “Tavoitteenamme on rakentaa toimialan parasta projektitoimintaa – sellaista, joka näkyy sekä asiakkaille että omalle henkilöstölle.” 

Kehityshankkeen fokuksessa olivat kolme pääteemaa: entistä parempi asiakaskokemus, vahvempi kannattavuus sekä sujuvampi arki henkilöstölle. "Halusimme luoda toimintamallit, joissa projektit etenevät laadukkaasti, ennakoitavasti ja ilman yllätyksiä – niin asiakkaan kuin oman organisaation näkökulmasta", Peippo avaa.

Kehityshanke käynnistyi analyysivaiheella, jonka aikana haastateltiin kymmeniä avarnilaisia eri rooleista, ja seurattiin tarkoin myös kentällä tapahtuvaa työskentelyä. Analyysissa paneuduttiin erityisesti projektitoiminnan johtamiseen, resurssointiin, päivittäisjohtamisen käytäntöihin sekä projektiprosessin sujuvuuteen.

Analyysissa tunnistettiin useita kehitysalueita. Projektitoiminnassa nähtiin tarve yhteisemmille johtamismalleille, selkeämmille rooleille ja vastuuille sekä paremmalle päivä- ja viikkotason tilannekuvalle. Myös projektipäälliköiden ajankäytön hallintaa haluttiin vahvistaa, jotta painopiste siirtyisi entistä systemaattisemmin projektien ennakoivaan ohjaamiseen.

Lisäksi tunnistettiin tarve parantaa resurssisuunnittelua, tulevan työkuorman näkyvyyttä ja projektien taloudellista seurantaa.

Vuoden 2026 alussa käynnistynyt implementointivaihe eteni kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa keskityttiin quick wins -toimiin, joilla saatiin nopeasti lisää selkeyttä arkeen. Käyttöön otettiin muun muassa projektisalkku, resurssisuunnittelu päivätasolla, projektipäällikkökohtaiset viikkosuunnitelmat sekä uusi viikkokokousmalli, joka tukee paremmin tilannekuvaa, päätöksentekoa ja resurssien ohjausta.

Projektipäälliköiden ajankäytölle luotiin selkeämpi viitekehys, ja talousseurantaa vahvistettiin uusilla näkymillä, joiden avulla budjetin, ennusteen ja toteuman seurantaa voitiin hyödyntää aiempaa systemaattisemmin viikkotason johtamisessa.

Quick wins -vaiheen jälkeen kehitystyötä syvennettiin päivittäisjohtamisen peruskäytäntöihin. Roolit ja vastuut selkeytettiin, johtamiskäytäntöjä yhtenäistettiin ja resurssien hallintaa kehitettiin niin, että tulevaa työkuormaa voidaan ennakoida paremmin. Tavoitteena oli rakentaa pysyviä käytäntöjä, jotka tukevat projektipäälliköiden onnistumista ja vahvistavat koko projektiorganisaation toimintakykyä.

Avarnin oma sitoutunut tiimi ja Mantecin käytännönläheinen ote loivat yhdessä vahvan perustan muutokselle. Lopputuloksena syntyi selkeämpi toimintamalli, parempi ennakoitavuus ja entistä vahvempi toimitusvarmuus asiakkaille.

Hankkeen myötä projektitoimintaan on tullut selkeämpi rakenne ja systematiikka, joka näkyy läpi koko organisaation johtamiskäytännöistä työmaiden arkeen. Tekeminen on siirtynyt aiempaa vahvemmin proaktiiviseen suuntaan: projektien suunnittelua, seurantaa ja ohjausta tehdään ennakoivammin, ja yhteiset käytännöt tukevat yhtenäisempää toimintaa eri tiimien välillä.

Avarnin liiketoimintajohtaja Mika Peipon mukaan yksi keskeisimmistä muutoksista on parantunut tilannekuva. Organisaatiolla on nyt parempi näkyvyys sekä nykyiseen että tulevaan kapasiteettiin, mikä tukee resurssien suunnittelua ja projektien realistista aikataulutusta. Tämä näkyy suoraan asiakasrajapinnassa: projektien etenemistä pystytään kommunikoimaan selkeämmin, ja toimitusvarmuus on parantunut.

Avarn Securityn projektipäällikkö Teo näkee muutokset konkreettisesti omassa arjessaan ja työmaiden johtamisessa. Hänen mukaansa kehityshanke on tuonut arkeen selkeän suunnan ja rakenteen. Projektipäälliköiden kalenterit ja viikkorytmi ohjaavat tekemistä, ja keskeiset palaverit sekä suunnittelukäytännöt on määritelty etukäteen. Tämä on parantanut tehokkuutta ja helpottanut keskittymistä olennaiseen.

“Konkreettisin muutos on ollut se, että oma tekeminen ja kalenteri ovat nyt tarkasti suunniteltuja. Tiedän paremmin, mihin pitää keskittyä eri vaiheissa projektia”,

Teon näkökulmasta yksi merkittävimmistä muutoksista on ollut parempi näkyvyys projekteihin: projektipäälliköt ovat kartalla työmaiden tilanteesta, mikä tukee sekä operatiivista johtamista että taloudellista ohjausta.

“Roolien ja vastuiden selkeytyminen on helpottanut arkea merkittävästi ja tehnyt päätöksenteosta sujuvampaa”, Teo kertoo.

Muutokset ovat näkyneet myös asiakastyössä. Kun projektien suunnittelu ja seuranta ovat systemaattisempia, aikatauluissa on helpompi pysyä ja mahdollisiin muutoksiin voidaan reagoida ajoissa. Säännöllinen yhteydenpito asiakkaiden kanssa vähentää yllätyksiä ja parantaa yhteistyötä.

“Toiminta näyttäytyy asiakkaalle varmemmalta, kun tekeminen on suunnitelmallista ja asioista viestitään säännöllisesti”, hän toteaa.

Avarnin Business Controller Toni Kurjen näkökulmasta kehityshanke on näkynyt erityisesti toiminnan suunnitelmallisuuden ja taloudellisen ohjauksen vahvistumisena. Siinä missä aiemmin tekeminen oli osin reaktiivista ja projektien kannattavuus vaihteli, nyt toiminta perustuu selkeämpään suunnitteluun ja yhteiseen tahtotilaan. Projektipäälliköillä on parempi näkyvyys omiin hankkeisiinsa, mikä näkyy arjessa vahvempana hallinnan tunteena ja sujuvampana tekemisenä.

Talouden näkökulmasta muutos on konkretisoitunut poikkeamien vähenemisenä. Kun projektien suunnittelu ja seuranta ovat tarkempia, myös taloudelliset yllätykset ovat vähentyneet ja korjaaviin toimenpiteisiin voidaan tarttua ajoissa. Tämä on vähentänyt kuormitusta sekä projektiorganisaatiossa että talouspuolella.

Muutokset ovat näkyneet myös asiakasrajapinnassa. Kun myynnin ja tuotannon välinen yhteistyö on tiivistynyt ja resurssisuunnittelu tarkentunut, projektien aloitukset ja aikataulutus voidaan tehdä realistisemmin. Tämä parantaa toimitusvarmuutta ja mahdollistaa tasaisemman, laadukkaamman toteutuksen.

“Parempi suunnittelu näkyy suoraan laadussa, aikatauluissa ja kannattavuudessa. Kun asiat tehdään ennakoiden, yllätyksiä tulee vähemmän myös asiakkaalle”, Kurki summaa.

Kurki nostaa esiin myös yhteistyön merkityksen kehityshankkeessa. Työskentely perustui vahvaan vuoropuheluun, jossa ratkaisuja rakennettiin yhdessä organisaation kanssa.

“Asioita ei tuotu valmiina ratkaisuina, vaan niitä kehitettiin yhdessä organisaation omilla työkaluilla”, Kurki kuvaa.

Yhteinen tekeminen sitoutti organisaatiota ja mahdollisti sen, että uudet toimintatavat ovat jääneet osaksi arkea myös hankkeen jälkeen.

Mika Peippo toteaa, että hanke on vastannut hyvin odotuksia. Kehitystyö eteni selkeän suunnitelman mukaisesti, ja tekemisessä keskityttiin olennaisiin asioihin. Samalla organisaatio sitoutui vahvasti muutokseen, ja kehityshanke nähtiin sisäisesti positiivisena askeleena.

Peippo korostaa, että projektitoimintaan panostaminen on keskeinen osa Avarnin kasvua: "Haluamme rakentaa toimialan parhaisiin kuuluva projektitoimintaa, jossa laatu, tehokkuus ja henkilöstön ylpeys omasta työstä kulkevat käsi kädessä." 

Nyt sille on entistäkin paremmat edellytykset.