Digitalisaatio tarjoaa uudenlaisen lähtökohdan turvallisuudelle: tiedolla johtamisen. Mitä paremmin turvallisuustietoa osataan analysoida ja jalostaa, sitä enemmän hyötyä se voi tuottaa yrityksen liiketoiminnalle.

Viime aikojen ja lähitulevaisuuden merkittävin megatrendi on kansalaisten turvattomuuden tunteen kasvaminen. Näin on tapahtunut sekä globaalissa mittakaavassa että Suomessa. Monet eri tekijät selittävät ilmiötä, ja turvattomuuden tunne aiheuttaa kansalaisissa erityyppisiä reaktioita. Turvallisuuden tunteen lisäämiseksi tarvitaan pelottelun sijaan rakentavia ratkaisuja ja turvallisuuden lisäämistä kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla – ei vain yrityksissä. Tiivis yhteistyö viranomaisten ja yksityisten toimijoiden välillä on kaiken perusta.

Turvallisuusala muuttuu yhä teknologiavetoisemmaksi ja löytää uusia sovellusaloja. Vaikka turvallisuuspalvelut teknistyvät, ei turvallisuuden ostamisen tarve vähene. Perinteiset vartiointipalvelut saavat rinnalleen tekniikkaa, joka pystyy uudella tavalla hyödyntämään ympärillämme olevaa informaatiota kaikkialle tulevien sensoreiden ja anturien kautta.

Monissa yrityksissä on turvallisuuden ostamiseen melko perinteinen lähestymistapa. Kun halutaan ostaa turvallisuutta, ostetaan vartijoita tai kameroita. Nämä ovat tähän asti olleet yritykselle tavallaan välttämätön tai mahdollisesti vakuutusyhtiön vaatima tukitoiminto. Tästä syystä tällä hetkellä asiakkaat maksavat hyvin usein erikseen kiinteistöhuollosta, kiinteistön valvonnasta, turvallisuudesta, vartioinnista ja turvatekniikasta.

Pääsääntöisesti turvallisuuspalveluissa tänä päivänä reagoidaan hälytyksiin. Kun joku hälyttää, joku on tullut ikkunasta sisään, joku laite on rikki tai joku painaa nappia. Tulevaisuudessa pyritään yhä enemmän ennustettavuuteen ja ennaltaehkäisyyn. Keräämällä tietoa pitkällä aikavälillä ja seuraamalla trendien kehitystä voidaan ennakoida tulevaa ja ennaltaehkäistä mahdollisia vahinkoja.

Useassa yrityksessä ostetaan tällä hetkellä tunteja, vartija kahdeksasta neljään, tai käyntejä, piirivartija käy kolme kertaa yössä. Tästä tavasta ollaan muuntautumassa malliin, jossa ostetaan turvallisuutta. Enää ei määritelläkään tunteja tai käyntejä vaan sen sijaan määritellään turvallisuuden taso ja lopputulos.

Tulevaisuutta voi katsoa monelta eri osa-alueelta. Esimerkiksi asiakastarpeet muuttuvat, kun maailma ja Suomi muuttuvat.

Reaaliajassa toimivan kenttäjohtamisen avulla nähdään missä kenttäyksiköt liikkuvat ja minkälaisia tehtäviä yksiköt hoitavat. Lisäksi tiedämme jokaisen resurssin valmius- ja varustetason. Näin pystymme ohjaamaan kohteeseen tehtävän suorittamisen kannalta parhaan valmiuden omaavan yksikön, on sitten kyseessä piirivartiointikohteesta tuleva hälytys tai muu tarkistamista vaativa tekninen ilmoitus.

Tällä hetkellä kiinteistöjen turvallisuudessa on pitkälti keskitytty murtohälytysjärjestelmien tiedon välittämiseen hälytyskeskukseen ja sen tiedon hyödyntämiseen. Tulevaisuudessa myös muun saatavilla olevan informaation hyödyntäminen tulee yleistymään entisestään.