09.10.2022  |  Turvallisuuden tulevaisuus  |  AVARN 100  |  Paneelikeskustelu

Digitalisaatio turvallisuusalalla – uhka vai mahdollisuus?

Digitalisaatio on ulottanut lonkeronsa suomalaiseen yhteiskuntaan, kansalaisten arkipäivään ja monelle alalle. Mutta millaisia riskejä yhteiskunnan digitalisoituminen ja jatkuva riippuvuus sähköstä tuo turvallisuudelle? Aiheesta keskusteltiin Avarn Securityn 100-vuotisjuhlavuoden paneelikeskustelussa. Keskustelemassa olivat Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki, Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén ja futuristi Elina Hiltunen.

HubSpot Video

Katso koko paneelikeskustelu


Digitalisoitunut yhteiskunta tarjoilee aivan uudenlaisia palveluita ja helpottaa monien asioiden hoitamista. Kääntöpuolella on riippuvuus sähköstä sekä tietoliikenneyhteyksistä, joiden päässä verkkopalvelut ovat.

- Tämä symbioosi on tullut vasta hiljattain ja me olemme itse syyllisiä siihen. Olemme mukana juoksukilpailussa, mutta uhkana on se, että emme ymmärrä juosta. Nyt ei voi jäädä jumittamaan siihen, miten asioita on hoidettu ennen, sanoo Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.

- Mahdollisuudet ovat silti uhkia suuremmat. Näen tulevaisuuden positiivisena, mutta meidän pitää varautua uusiin uhkiin, joita ei ole aiemmin ollut.


Datan hyödyntäminen turvallisuusalalla kasvaa

Turvallisuusalalla teknologia on yhä tiiviimpi osa arkipäivää. Avarn Securityn toimitusjohtaja Niclas Sacklén muistuttaa kuitenkin, että turvallisuutta ei voi jättää pelkästään teknologian varaan.

- Ihminen tulee aina olemaan keskiössä: turvallisuusalalla tehdään edelleen ihmistyötä ja osa vartijoista on välillä kovissakin paikoissa. Mutta roolit muuttuvat ja yhä enemmän työssä esimerkiksi hyödynnetään dataa. Sen avulla pystytään katsomaan esimerkiksi, missä päin kaupunkia on eniten ihmisiä liikkeellä ja mihin aikaan, Sacklén sanoo.

Verkkopalvelut ja digitalisaatio asettavat uusia vaatimuksia myös palveluiden käyttäjille, tavallisille kansalaisille. Onko tietoturvasta tulossa jossain vaiheessa kansalaisvelvollisuus?

- Kansalaistaitoa on pyritty lisäämään jo pitkään. En kuitenkaan lähtisi nostamaan kovin korkealle tavallisten kansalaisten know-how’ta vaan know-who’ta: arjessa on paljon asioita, joita ei tarvitse osata tehdä itse, mutta pitää tietää, mistä saa tarvittaessa apua, Timo Lehtimäki pohtii.


Kybermaailmassa on oltava kansallisia ratkaisuja

Yksityinen turvallisuusala on hiljattain päässyt mukaan Huoltovarmuuskeskuksen perustamaan turvallisuuspooliin. Poolissa on yhdessä tuumin todettu, että suurin uhka alalla on resurssipula – myös kyberuhkien maailmassa.

- Suomi on todella pieni maa. Vaikka koulutusputket olisivat kunnossa, meitä on silti tosi vähän. Tulevaisuudessa pärjäävät ne, jotka osaavat tehdä yhteistyötä. Turvallisuustoimijoiden ekosysteemejä on jo nyt, mutta ehkä kybermaailmassa ja ict-toimijoissa olisi vielä kehittymispotentiaalia, Timo Lehtimäki sanoo.

Infraa on pystyttävä turvaamaan, sillä jos tietoliikennettä ei ole, kohta ei ole sähköäkään, ja päinvastoin.

- Voimme ohjata tuotantolaitoksia ja sähköverkkoja, ja mekanismeja löytyy ict-järjestelmien ylläpitoon ja turvaamiseen. Näihin pitää olla kansallisia ratkaisuja Suomen sisällä, sillä emme voi ulkoistaa kaikkea. Ulkoistamisessa voi olla liikaa riskejä tietoliikenteen katkeamiseen joko tahattomasti tai tahallisesti.


Ratkaiseeko teknologia ilmastonmuutoksen?

Erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla pyritään jo nyt hidastamaan ilmastonmuutosta. Voisiko koko ilmastonmuutoksen ratkaista teknologialla?

- Teknologia on ehdottomasti yksi merkittävä keino, mutta se ei voi olla ainoa keino. Meidän pitää ymmärtää, että oma vaikutuksensa on myös muun muassa poliittisilla päätöksillä, lainsäädännöllä, kansainvälisellä yhteistyöllä, valtiolla ja kunnilla sekä kansalaisten tekemisillä. Ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön tarvitaan kombinaatio eri ratkaisuista, futuristi Elina Hiltunen sanoo.

Erillisverkkojen toimitusjohtaja Timo Lehtimäki painottaa, että tiede ylipäänsä on ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutosta vastaan.

- Miten vaikka energiaa tuotetaan, koska saadaan pienikokoisia fuusiogeneraattoreita, joilla pystytään käyttämään merivettä polttoaineita. Tällaisissa tieteellisissä ratkaisuissa teknologia on pääosassa, hän sanoo.

Tekniikka pitää saada toimimaan oikein, ja siinä avainasemassa on koulutus.

- Jotta saadaan oikeanlaisia ratkaisuja ja saadaan ihmiset toimimaan oikein, tarvitaan koulutusta. Sitä pitää luoda esimerkiksi Afrikan maihin, Intiaan, Kiinaan ja jossain vaiheessa Venäjällekin. Koulutuksen kautta pääsemme turvaamaan meidän tulevaisuuttamme, Niclas Sacklén sanoo