Turvallisuus Suomessa on usean palasen kokonaisuus, jossa oma vastuunsa on niin yhteiskunnalla kuin yksilölläkin. Yhteiskunnan ja yksilön roolista turvallisuuden luomisessa keskusteltiin Avarn Securityn 100-vuotisjuhlavuoden paneelikeskustelussa. Keskusteluun osallistuivat futuristi Elina Hiltunen, toimitusjohtaja Pekka Kauranen Musiikkitalosta, ohjelmajohtaja Anna-Maija Ahonen Aalto University Executive Education Oy:stä (Aalto EE) sekä henkilöstöjohtaja Marko Kannonmaa Avarn Securitysta.
Suomen kokonaisturvallisuudesta vastaa monitahoinen verkosto, jossa muun muassa viranomaisilla, elinkeinoelämällä ja järjestöillä on omat roolinsa. Turvallisuus nojaa yhteistyöhön ja vastuu on jakautunut kaikille – myös yksilöille.
- Kukaan ei ole vastuussa yksinään, vaan vastuu on meillä kaikilla. Itse laittaisin tässä kohtaa panokset yhteiskuntaan: turvallisuudenkin kannalta olisi hyvä saada syrjäytyminen vähenemään niin, että kaikki osallistuisivat yhteiskunnan toimintaan. Kun on ihmisiä, joilla ei ole mitään menetettävää, yhteiskunta on turvaton kaikille, pohtii futuristi Elina Hiltunen.
Ohjelmajohtaja Anna-Maija Ahonen Aalto EE:stä muistuttaa, että turvallisuutta luodaan myös keinoilla, jotka eivät ilmiselvästi näytä siltä. Tällaisia ovat muun muassa koulutus- ja sosiaalipolitiikka.
- Meidän mallimme on erittäin toimiva ja sitä pitäisi ravita ja kannatella. Sen rinnalle haluaisin tuoda maailmalta Suomeenkin enemmän yhteisöllisyyttä. Tietyissä maissa se on aivan eri roolissa kuin meillä, mikä on osin välttämättömyys, kun yhteiskunta ei tue niin paljon kuin Pohjoismaissa. Näkisin mielelläni Suomessakin enemmän sellaista naapurustosta huolehtimista, Ahonen sanoo.
Turvallisuuden hallinta Suomessa on nyt roolitettu eri tahoille: poliisi huolehtii yleisestä turvallisuudesta, rajaviranomaiset rajojen turvallisuudesta, terveysviranomaiset terveysturvallisuudesta. Yksityisellä turvallisuusalalla on oma tonttinsa ja niin edelleen. Henkilöstöjohtaja Marko Kannonmaa Avarn Securityltä pohtii roolitusta tulevaisuudessa.
- Onko roolitus tämä sama jatkossakin esimerkiksi yleisen turvallisuuden tai vaikkapa rikosten selvittämisen osalta, vai tuleeko siihen muutoksia? Osa muutoksista vaatisi tietysti esimerkiksi lakimuutoksia. Kun olemme tottuneet tähän roolitukseen, voiko tähän kuvitella muita vaihtoehtoja?
”Emme ole enää lintukodossa”
Viimeisten parin vuoden kokemukset ovat osoittaneet, että vakaankin valtion tukirakenteet voivat huojua, jos kohdalle osuu koronaepidemian tai Ukrainan sodan kaltainen kriisi.
- Emme ole Suomessa enää lintukodossa, jossa kaikki menee aina hyvin. Nyt on herätty uudelleen siihen, että maailma ei ole vielä valmis, vaan meillä on paljon tehtävää, sanoo toimitusjohtaja Pekka Kauranen Musiikkitalosta.
- Turvallisuuden osalta ennakointi on erittäin tärkeää, mutta erilaisten skenaarioiden esittäjiä on pidetty vähän omituisina pessimisteinä. Nyt, kun on tapahtunut asioita, joita ei edes pitänyt tapahtua, skenaarioita pystytään saamaan helpommin läpi ihmisten mielissä ja niihin voidaan varautua.
”Yksilön rooli turvallisuuden tekijänä on keskeinen”
Mikä sitten on yksilön vastuu yhteiskunnassa, jossa turvallisuus rakentuu yhteiskunnan verkostojen varaan? Marko Kannonmaa Avarn Securitylta painottaa, että yksilön rooli on turvallisuuden tekijänä keskeinen.
- Elämää ei voi hallita emmekä voi loputtomiin nojata yhteiskunnan tukirakenteisiin, joihin olemme tottuneet nojaamaan. Esimerkiksi teknisillä järjestelmillä voidaan valvoa ja edistää muun muassa toimitilojen ja omaisuuden turvaamista, mutta yksilöiden tekemät ratkaisut lopulta tekevät turvallisuuden, Kannonmaa sanoo.
Anna-Maija Ahosen mukaan turvallisuus ja turvallisuuden tunne rakentuvat monesta eri elementistä.
- Turvallisuus on kokemus, johon liittyy vahvasti tunne. Lisäksi pitää olla kykyä toimia turvallisesti ja pystyä luottamaan siihen, että muutkin osaavat ja kykenevät toimimaan turvallisesti. Kaikilla on oma vastuunsa, mutta samalla voidaan myös turvautua toisiin.
